Euroalue kasvoi vuoden 2026 alussa, kun Bulgaria otti euron käyttöön. Euroopan keskuspankin mukaan euro on nyt laillinen maksuväline 21:ssä Euroopan unionin 27 jäsenmaasta, ja käteismaksuja tehdään samalla valuutalla noin 358 miljoonan ihmisen voimin. Tässä artikkelissa käydään läpi, mitkä maat kuuluvat euroalueeseen, miten maa pääsee mukaan ja mitä yhteinen valuutta merkitsee suomalaisille yrityksille.
Euron lyhyt historia
Euro otettiin käyttöön 1. tammikuuta 1999, mutta ensimmäiset kolme vuotta se oli niin sanottu näkymätön valuutta, jota käytettiin vain tilinpidossa ja sähköisissä maksuissa. Eurosetelit ja -kolikot tulivat liikkeeseen 1. tammikuuta 2002, jolloin ne korvasivat kansalliset valuutat kiinteillä muuntokursseilla. Suomen markan muuntokurssi oli 5,94573 markkaa euroa kohden, ja moni muistaa yhä hinnat ”vanhassa rahassa”.
Suomi kuului euron ensimmäisiin käyttöönottajiin vuonna 1999. Myöhemmin mukaan liittyivät Kreikka (2001), Slovenia (2007), Kypros ja Malta (2008), Slovakia (2009), Viro (2011), Latvia (2014), Liettua (2015), Kroatia (2023) ja Bulgaria (2026).
Euroalueen 21 maata
Euroalueeseen kuuluvat Alankomaat, Belgia, Bulgaria, Espanja, Irlanti, Italia, Itävalta, Kreikka, Kroatia, Kypros, Latvia, Liettua, Luxemburg, Malta, Portugali, Ranska, Saksa, Slovakia, Slovenia, Suomi ja Viro. EU-maista euroa eivät käytä Ruotsi, Tanska, Puola, Tšekki, Unkari ja Romania.
Lisäksi Andorra, Monaco, San Marino ja Vatikaani käyttävät euroa virallisen sopimuksen perusteella. Montenegro ja Kosovo käyttävät euroa ilman virallista sopimusta, eivätkä ne kuulu euroalueeseen eivätkä osallistu Euroopan keskuspankin päätöksentekoon.
Miten maa pääsee euroalueeseen
Kaikkien EU-maiden Tanskaa lukuun ottamatta odotetaan liittyvän rahaliittoon, kun ne täyttävät niin sanotut lähentymiskriteerit. Tanskalla on perussopimuksiin kirjattu poikkeus. Ruotsilla ei ole vastaavaa muodollista poikkeusta, mutta se ei ole liittynyt valuuttakurssimekanismi ERM II:een, joten se ei täytä kriteerejä.
Lähentymiskriteerit eli Maastrichtin kriteerit koskevat neljää asiaa:
- Hintavakaus. Inflaatio ei saa olla merkittävästi korkeampi kuin kolmessa parhaiten suoriutuneessa EU-maassa.
- Julkinen talous. Julkisen talouden alijäämän viitearvo on 3 prosenttia ja velan 60 prosenttia bruttokansantuotteesta.
- Valuuttakurssin vakaus. Maan on oltava ERM II -järjestelmässä vähintään kaksi vuotta ilman vakavia jännitteitä.
- Pitkät korot. Pitkien korkojen on oltava lähellä parhaiten suoriutuneiden maiden tasoa.
Euroopan komissio ja Euroopan keskuspankki arvioivat kriteerien täyttymistä lähentymisraporteissa, jotka julkaistaan vähintään kahden vuoden välein. Lopullisen päätöksen tekee EU:n neuvosto.
Bulgarian esimerkki
Bulgaria liittyi EU:hun vuonna 2007 ja otti euron käyttöön vuonna 2026. Leville vahvistettiin kiinteä muuntokurssi 1,95583 levaa euroa kohden. Sama luku oli aikanaan Saksan markan muuntokurssi, mikä ei ole sattumaa: Bulgarian valuutta oli sidottu ensin Saksan markkaan ja sen jälkeen euroon samalla kurssilla.
Yhteiset setelit, kansalliset kolikot
Eurosetelit ovat kaikissa euromaissa samanlaisia, mutta eurokolikoissa on yhteinen puoli ja kansallinen puoli. Suomen kolikoissa on kolme aihetta: pienimmissä sentin kolikoissa heraldinen leijona, yhden euron kolikossa kaksi lentävää joutsenta ja kahden euron kolikossa lakan hedelmä ja lehdet. Kaikki kolikot ovat laillisia maksuvälineitä koko euroalueella riippumatta siitä, missä maassa ne on lyöty. Suomessa käteismaksujen loppusumma pyöristetään lähimpään viiteen senttiin, minkä vuoksi yhden ja kahden sentin kolikoita näkee meillä harvoin, vaikka ne ovat edelleen voimassa.
Mitä euro merkitsee yrityksille
Suomalaiselle yritykselle euroalueen laajeneminen tarkoittaa ennen kaikkea pienempää valuuttariskiä. Kun asiakas tai toimittaja on euroalueella, hinnoittelu, laskutus ja maksut tapahtuvat samassa valuutassa eikä kurssimuutoksia tarvitse suojata. Hintojen vertailu helpottuu, ja vientiyrityksen on helpompi laskea katteensa etukäteen.
Euromaksut kulkevat yhtenäisen euromaksualueen eli SEPA:n kautta, ja esimerkiksi tilisiirto toiseen euroalueen maahan toimii samoin kuin kotimaassa. On kuitenkin hyvä muistaa, että SEPA kattaa myös useita euroalueen ulkopuolisia maita, joten pelkkä SEPA-maksu ei vielä tarkoita, että kumppanimaa käyttäisi euroa.
Yhteinen rahapolitiikka tarkoittaa myös sitä, että Euroopan keskuspankin ohjauskorko vaikuttaa kaikissa euromaissa samalla tavalla. Suomessa tämä näkyy erityisesti euriboriin sidottujen asunto- ja yrityslainojen koroissa. Euroalueen ulkopuolisten maiden, kuten Ruotsin, kanssa käytävässä kaupassa valuuttariski säilyy, ja kruunun kurssin vaihtelut voivat vaikuttaa kannattavuuteen.
Huom! Artikkeli on yleistä tietoa eikä sijoitus- tai talousneuvontaa. Tarkista ajantasaiset tiedot virallisista lähteistä.