Euroopan parlamentti – 720 meppiä, Suomesta 15 ja mitä parlamentti päättää

Euroopan parlamentti edustaa EU:n kansalaisia. Sen jäsenet eli mepit valitaan suorilla vaaleilla viiden vuoden välein. Vaalikaudella 2024–2029 parlamentissa on 720 jäsentä, ja heistä 15 on valittu Suomesta. Seuraavat europarlamenttivaalit järjestetään vuonna 2029.

Mitä parlamentti tekee?

  • Se päättää EU:n laeista (asetukset ja direktiivit) yhdessä neuvoston kanssa. Neuvostossa ovat edustettuina jäsenmaiden hallitukset.
  • Sen hyväksyntä tarvitaan EU:n neuvottelemille kansainvälisille sopimuksille.
  • Se hyväksyy monivuotiset rahoituskehykset ja päättää neuvoston kanssa vuotuisesta budjetista.
  • Se valitsee Euroopan komission puheenjohtajan ja hyväksyy komission kokoonpanon.

Paikkojen jako

Perussopimusten mukaan parlamentissa voi olla enintään 751 jäsentä. Jokaisella jäsenvaltiolla on vähintään 6 ja enintään 96 paikkaa. Vuoden 2024 vaaleissa paikkamäärä nousi 705:stä 720:een, ja Suomi sai yhden lisäpaikan. Suomesta on aiemmin valittu 16 meppiä (1996 ja 1999), 14 meppiä (2004 ja 2019) ja 13 meppiä (2009 ja 2014).

Miten parlamentti toimii?

  • Mepit eivät järjestäydy kansallisuuksittain vaan poliittisiin ryhmiin. Ryhmän muodostamiseen tarvitaan 23 jäsentä vähintään seitsemästä jäsenvaltiosta.
  • Keskeinen osa työstä tehdään 22 valiokunnassa.
  • Täysistunnot pidetään pääsääntöisesti Strasbourgissa. Valiokunnat ja poliittiset ryhmät kokoontuvat Brysselissä.

Mepit valitaan kaikista EU-jäsenmaista. Kukin jäsenvaltio järjestää vaalit oman lainsäädäntönsä mukaan.

Lähteet

EU-jäsenmaat – kaikki 27 maata, liittymisvuodet ja euroalue

Euroopan unionissa on 27 jäsenvaltiota. Yhdistynyt kuningaskunta erosi unionista 31. tammikuuta 2020. Alla ovat kaikki jäsenmaat liittymisvuoden mukaan ryhmiteltyinä.

Jäsenmaat liittymisvuoden mukaan

  • 1958 (perustajajäsenet): Alankomaat, Belgia, Italia, Luxemburg, Ranska, Saksa
  • 1973: Irlanti, Tanska
  • 1981: Kreikka
  • 1986: Espanja, Portugali
  • 1995: Itävalta, Ruotsi, Suomi
  • 2004: Kypros, Latvia, Liettua, Malta, Puola, Slovakia, Slovenia, Tšekki, Unkari, Viro
  • 2007: Bulgaria, Romania
  • 2013: Kroatia

Euroalue

Euroopan unionin mukaan Bulgaria liittyi euroalueeseen vuonna 2026. Jäsenmaista kuusi käyttää omaa valuuttaansa: Puola (złoty), Romania (leu), Ruotsi (kruunu), Tanska (kruunu), Tšekki (koruna) ja Unkari (forintti). Kaikki muut jäsenmaat käyttävät euroa.

Jäsenehdokkaat

Jäsenehdokkaita ovat ehdokkuuden hyväksymisjärjestyksessä Turkki, Pohjois-Makedonia, Montenegro, Serbia, Albania, Moldova ja Ukraina.

EU ja Schengen eivät ole sama asia

Kypros ja Irlanti ovat EU:n jäseniä, mutta eivät täysimääräisiä Schengen-maita. Norja, Islanti, Sveitsi ja Liechtenstein taas ovat Schengen-maita mutta eivät EU:n jäseniä. Lue lisää Schengen-maista. Jäsenmaiden kansalaiset valitsevat myös edustajansa EU:n parlamenttiin. Siitä kerrotaan lisää Euroopan parlamentista.

Lähteet

Schengen-maat 2026 – mitkä 29 maata kuuluvat Schengen-alueeseen

Schengen-alueeseen kuuluu Euroopan komission mukaan 29 maata: 25 EU-jäsenvaltiota ja neljä EU:n ulkopuolista maata, eli Islanti, Norja, Sveitsi ja Liechtenstein. Alueen sisärajoilla ei tehdä järjestelmällisiä rajatarkastuksia. Viimeisimpinä mukaan tulivat Bulgaria ja Romania 1. tammikuuta 2025.

Schengen-maat

  • EU-maat (25): Alankomaat, Belgia, Bulgaria, Espanja, Italia, Itävalta, Kreikka, Kroatia, Latvia, Liettua, Luxemburg, Malta, Portugali, Puola, Ranska, Romania, Ruotsi, Saksa, Slovakia, Slovenia, Suomi, Tanska, Tšekki, Unkari ja Viro.
  • EU:n ulkopuoliset (4): Islanti, Norja, Sveitsi ja Liechtenstein.

Kaksi EU-maata ei ole täysimääräisesti mukana. Kypros osallistuu Schengen-yhteistyöhön, mutta neuvosto ei ole vielä poistanut sen sisärajatarkastuksia. Irlannilla on poikkeus, jonka ansiosta se voi jättää Schengen-säännöt soveltamatta, ja se ylläpitää omaa viisumi- ja rajapolitiikkaansa.

Lyhyt historia

Sopimuksen allekirjoittivat 14. kesäkuuta 1985 Schengenin pikkukaupungissa Luxemburgissa Alankomaat, Belgia, Luxemburg, Ranska ja Länsi-Saksa. Sitä alettiin soveltaa vuonna 1995. Suomi, Ruotsi, Tanska, Norja ja Islanti allekirjoittivat sopimuksen vuonna 1996, ja niiden osalta sopimus ratifioitiin vuonna 2001. Lisäksi Monaco, San Marino ja Vatikaani ovat Schengen-alueen sisällä, vaikka ne eivät ole allekirjoittaneet sopimusta.

Matkustajan muistilista

  • Ota matkalle aina mukaan voimassa oleva passi tai henkilökortti. Matkustajan on tarvittaessa pystyttävä todistamaan henkilöllisyytensä viranomaisille, ja lentoyhtiöt tarkastavat henkilöllisyyden.
  • Maat voivat palauttaa sisärajatarkastukset tilapäisesti, jos yleinen järjestys tai kansallinen turvallisuus sitä vaatii.
  • Schengen-viisumilla EU:n ulkopuolisen maan kansalainen voi liikkua alueella enintään kolme kuukautta kuuden kuukauden aikana.

Kaikki Schengen-maat eivät ole EU:n jäseniä, eivätkä kaikki EU-maat ole Schengen-maita. Katso myös luettelo EU-jäsenmaista.

Huom. Tarkista ennen matkaa ajantasaiset matkustusasiakirjavaatimukset ja mahdolliset tilapäiset rajatarkastukset.

Lähteet