Speech, Education, Youth and Culture
03 Oct 2006, 09:30 fi
Hyvä puheenjohtaja, arvoisat Euroopan komission edustajat, hyvät naiset ja herrat, Olen iloinen voidessani tavata teidät tämän Suomen EU-puheenjohtajakaudelle sijoittuvan tilaisuuden merkeissä. Euroopassa ja maailmanlaajuisesti käynnissä olevat taloudelliset ja sosiaaliset muutokset edellyttävät koulutuksen asiantuntijoilta yhteen kokoontumista, analyysiä ja yhä parempaa yhteistoimintaa. Nyt alkava konferenssi pyrkii tarjoamaan tilaisuuden ajatusten ja kokemusten vaihdolle sekä tilan yhteistyön vahvistamiselle. Tiedoille ja innovaatioille luodaan mielestäni perusta koulutuspolitiikassa, jonka painopiste on elinikäisen oppimisen tukemisessa. On tärkeä ymmärtää, että valmius muutoksiin luo myös maaperää uusien entistä mielekkäämpien toimintamallien kehittämiselle. Tarvitaan kykyä uudistua ja kohdata muutosten tarpeet rohkeasti. Jatkuvan oppimisen kyky ja tahto onkin sekä yksilöiden että yhteisöjen menestyksen peruskivi. Koulutuksen, oppimismahdollisuuksien ja kansalaispalvelujen kehittäminen rakentuu luovuudelle, jota tieto ja kokemukset tuoma viisaus ohjaavat. Inhimilliseen pääomaan panostaminen onkin noussut yhä tärkeämmäksi keinoksi muutosten hallinnassa. Esiin on noussut myös yhteiskunnan eheyden ja keston kannalta elintärkeitä teemoja, kuten kestävä kehitys. Tässä työssä elinikäisellä oppimisella ja tasa-arvoisilla, laadukkailla oppimismahdollisuuksilla on keskeinen merkitys. Vaikka unionin jäsenmaiden koulutusjärjestelmissä on omat merkittävät kansalliset painotuksensa ja muotonsa, pidän tärkeänä, että uusia ratkaisuja etsitään myös koko Euroopan tasolla. Euroopan maissa väestö ikääntyy nopeasti. Samanaikaisesti pyrkimyksenämme on kasvattaa maanosamme taloudellista kilpailukykyä ja työllisyyttä. Siksi työn ja osaamisen kohtaamiseen, työkykyyn ja työttömyyden ehkäisyyn tulee nyt koulutuksen kautta panostaa enemmän kuin koskaan. Painotan tässä erityisesti aikuiskoulutuksen merkitystä. Inhimillinen toiminta perustuu myös yhä enemmän erilaisiin sosiaalisiin verkostoihin työssä ja vapaa-ajalla. Koska Eurooppa muodostuu erilaisista kansoista ja kulttuureista, on toimiminen monikulttuurisissa yhteisöissä yhä useamman kansalaisen arkipäivää. Tämä tuo uusia mahdollisuuksia ja haastaa vuoropuheluun. Pidänkin tärkeänä, että monikansallistuvan väestön oppimis- ja koulutustarpeiden tunnistamiseen ja niihin vastaamiseen panostetaan voimavaroja. Muistutan myös, että luovuudelle ja innovatiivisuudelle syntyy uutta tilaa aina silloin, kun erilaiset ihmiset ja lähestymistavat kohtaavat suvaitsevassa ympäristössä. Sellainen ympäristö tarvitsee tuekseen demokraattisen yhteisön. Mutta ei sekään ole laajan kansalaisosallistumisen tai suvaitsevaisuuden tae. Tarvitaan aidosti yhteisiä kiinnostuksen kohteita. EU:n perustuslakisopimuksesta käytävä keskustelu on sellainen. Sen myötä, puolesta ja vastaan, kiinnostus unionin yhteiseen politiikkaan on kasvanut. Euroopan kansalaisuuden kokemukseen vai-kuttaa varmasti jo se, että ihmiset tunnistavat yhteiset edut, joille yhteistyö rakentuu. Tämä edellyttää aloitteellisuutta ja yhteistä tekemistä. Tässä työssä näen koko kolmannen sektorin, erityisesti kansalaisjärjestöjen tehtävän hyvin tärkeäksi. Euroopan unioni on asettanut Lissabonin strategiassa tavoitteikseen kasvun, työllisyyden ja innovatiivisuuden vahvistamisen ja sosiaalisesti tasapainoisen kehityksen. Jäsenvaltiot yhdessä Euroopan komission kanssa ovat linjanneet strategian jatkokehittämiseksi ensisijaisia alueita, joilla tulisi toimia vuoteen 2010 mennessä eurooppalaisten koulutus- ja osaamisjärjestelmien kehittämiseksi. Suomen EU-puheenjohtajakauden koulutuspoliittisen asialistan päätavoitteina ovat Elinikäisen oppimisen ohjelmasta tehtävä päätös, jäsenvaltioiden yhteisen Koulutus-2010 työohjelman edistäminen sekä koulutuksen laadun, tasa-arvon ja tehokkuuden sekä koulutuksen ja innovaatiotoiminnan yhteyden vahvistaminen. Elinikäisen oppimisen ohjelman päätöksenteko on käytännössä enää viimeistelyä vaille valmis. Uskon, että tavoitteen mukainen päätös syntyy marraskuussa ministerineuvostossa ja ohjelma pääsee alkamaan vuoden 2007 alusta. Se on oleva merkittävä tulos edeltävien puheenjohtajamaiden ja Euroopan parlamentin tehokkaasta työstä. Entistä laajempi joukko opiskelijoita, koululaisia, opettajia, tutkijoita, kouluttajia ja harjoittelijoita pääsee hyötymään elinikäisen oppimisen ohjelmasta. Ohjelma tukee EU:n kehittymistä tietoyhteiskuntana ja lisää yhteiskunnallista yhteenkuuluvuutta. Sen projekteihin osallistuvat nuoret ja aikuiset voivat parantaa eurooppalaisten kielien ja kulttuurien osaamistaan sekä oppivat kestävän kehityksen kannalta tärkeitä ajattelu- ja toimintatapoja. Olen varma, että uusi ohjelma ja sen moninaiset yhteistyömuodot vaikuttavat hyvin myönteisesti koulutuksen laatuun ja vahvistavat koulutuksen eurooppalaista ulottuvuutta. Erityisen iloinen olen siitä, että aikuiskoulutuksen Grundtvig-alaohjelman osuus ohjelmassa kasvaa. Elinikäiseen oppimiseen tehtävät investoinnit vahvistavat taloutta ja luovat edellytyksiä hyvinvointiyhteiskunnan tasapainoiselle kehittämiselle. Koulutusjärjes-telmillä on merkittävä pitkän aikavälin vaikutus Euroopan yhteiskuntien taloudelliseen ja sosiaaliseen menestykseen. Toisaalta investointien kohdentaminen työvoiman osaamisen ja ammattipätevyyden ylläpitoon ja kohottamiseen on lyhyellä aikavälillä tehokkain tapa vaikuttaa talouden kasvuun ja kilpailukykyyn sekä ikääntyvän työvoiman halukkuuteen pysyä työelämässä. Koulutuksen laadun ja oikeudenmukaisuuden kehittäminen on paras tapa välttää työttömyyttä, syrjäytymistä ja inhimillisten voimavarojen tuhlausta. Tutkimukset osoittavat, että hyvät oppimistulokset, koulutuksellinen tasa-arvo ja tehokkuus voidaan saavuttaa samanaikaisesti. EU:n yhteistyötä koulutusinvestointien tehokkuuden sekä korkealaatuisten ja tasa-arvoisten oppimistulosten kehittämiseksi on tarpeen syventää. Voidaksemme saada käytettävissä olevilla voimavaroilla parhaita mahdollisia tuloksia sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta, tarvitsemme kansallisesti ja myös eurooppalaisella tasolla lisää ja parempaa yhteistyötä koulutuspolitiikan ja koulutustutkimuksen välillä, erityisesti koulutuksen taloustieteen alueella. Puheenjohtajakaudellaan Suomi on koulutuspoliittisten tavoitteiden osalta pyrkinyt myös edistämään koulutuksen ja innovaatioiden välistä vuorovaikutusta. Luovaa ja innovatiivista yhteiskuntaa ei voida saavuttaa ilman myös riskinottoon rohkaisevaa ennakkoluulotonta koulua. Korkeatasoinen tutkimus- ja innovaatiotoiminta perustuu uutta etsivään koulutukseen ja sitä tukevaan korkeatasoiseen koulutusjärjestelmään. Innovaatioyhteiskunnan tärkeimpiin tekijöihin kuuluvat opettajat. Määrätietoinen panostus opettajien osaamiseen vaikuttaa keskeisesti paitsi koulutusjärjestelmien laatuun, oikeudenmukaisuuteen ja tehokkuuteen, myös pitkällä aikavälillä tutkimus- ja innovaatiotoiminnan edellytyksiin. Opettajankoulutusta koskien haluan painottaa myös tämän tilaisuuden sitä työryhmätyötä, jossa käsitellään aikuiskoulutuksen parissa toimivien opettajien ammatillista osaamista ja sen kehittämistä. Eilen tässä samassa salissa keskusteltiin ammatillisen koulutuksen opintosuoritusten eurooppalaisen siirtojärjestelmän (ECVET:in) kehittämisestä. Se yhdessä siihen liittyvän eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen EQF:n kanssa, on eurooppalaisella tasolla merkittävimpiä aiemmin opitun ja osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen välineitä. Myös tästä teemasta on mahdollisuus keskustella tämän tilaisuuden yhdessä työryhmässä. Hyvät naiset ja herrat, nyt on aika vaikuttaa siihen, että unionin jäsenmaiden väliset linjaukset tuodaan käytäntöön myös aikuiskoulutuksen toteuttamisessa. Koko väestön osaamisen kehittäminen ja osallisuus koulutuksessa on ensiarvoisen tärkeää, jotta hyvinvointiyhteiskunta ja sen talous toimivat tasapainoisesti. Elinikäistä oppimista ei ole mahdollista
toteuttaa ilman huomattavaa panostusta aikuisten osaamisen kehittämiseen. Tätä tulee mielestäni painottaa unionin koulutusohjelmien toimeenpanossa ja resurssien suuntaamisessa. Kuten hyvin tiedämme, aikuiskoulutusta järjestetään Euroopassa hyvin eri tavoin organisoituneena. Tyypillistä on se, että koulutus kasaantuu. Siihen osallistuvat enemmän korkeasti koulutetut ja työmarkkinoilla hyvässä asemassa olevat henkilöt. Tarvitaankin uusia tapoja lisätä aikuisille soveltuvaa koulutustarjontaa sekä panostusta koulutuksen tieto- ja neuvontapalveluihin. Tasa-arvoisten koulutusmahdollisuuksien turvaaminen on tärkeää, jotta myös vähemmän koulutetut voivat kehittää osaamistaan ja pärjätä muuttuvassa työelämässä. On oleellista pitää mielessä, että tasa-arvoiset mahdollisuudet eivät ole tärkeitä ainoastaan työelämän kehittämisen, vaan koko yhteiskunnan sosiaalisen eheyden kannalta. Osuvien toimenpiteiden toteuttamiseksi tarvitaan myös kattavaa tietoa aikuiskoulutuksen tarjonnasta suhteessa muuhun koulutusjärjestelmään ja tietoa aikuisten osallistumisesta myös koulutusinstituutioiden ulkopuolisiin oppimistapahtumiin. Hyvät kutsuvieraat,Tässä konferenssissa keskustellaan aikuiskoulutukseen liittyvistä monipuolisista teemoista. Joitakin niistä olen jo maininnutkin. Teemoista yksi keskeinen fokusoituu työelämässä tarvittavan osaamisen kehittämiseen. Eurooppalaisena kilpailuvalttina ja hyvinvoinnin yhtenä perustana on ollut työvoiman korkea osaaminen ja huippuinnovaatiot. Euroopan työvoimassa on kuitenkin laskettu tällä hetkellä olevan yli 70 miljoonaa työntekijää, joiden koulutus ei vastaa työmarkkinoiden ja uuden teknologian tarpeita. Osaamisen jatkuva kehittäminen ja hyvä työkyky ovat tekijöitä, joiden turvin työmarkkinat voivat toimia tehokkaasti ja syrjäytymistä voidaan ehkäistä. Erityistä viisautta vaaditaan nyt myös johtamiselta ja työelämän kehittäjiltä. Konferenssin sisällöistä haluan tässä vielä esitellä aktiivisen kansalaisuuden teemaa näkökulmasta, joka on muuten myös suomalaisen juhlavuositeeman eli yleisen ja yhtäläisen äänioikeutemme 100-vuotisjuhlan kannalta tärkeä. Demokraattinen yhteiskuntajärjestelmä vaatii kansalaisten aktiivista osallistumista paitsi äänestäjinä myös yhteiskuntaa ylläpitävissä yhteisöissä. Uskon, että tämän osa-alueen kehittäminen integroituna aikuisille suunnattuihin oppimismahdollisuuksiin on eurooppalaisesta näkökulmasta myös yksi yhteisten arvojemme säilyttämisen kulmakivi. Aikuiskoulutuksen kehittäminen vaatii ennen kaikkea tavoitteellista yhteistyötämme. Tarvitaan myös eri sektoreiden välisiä visioita ja koordinointia. Toivon, että tässä tilaisuudessa voidaan keskustella eurooppalaisista kehitystavoitteista myös kansallisia erityispiirteitä huomioiden. Lopuksi, hyvät naiset ja herrat, haluan vielä esittää kiitokset komissiolle ja kaikille aikuiskoulutuksen eri sidosryhmien asiantuntijoille yhteistyöstä tämän tilaisuuden toteuttamisessa. Toivotan teille kaikille mitä parhainta konferenssin jatkoa ja hyvää työskentelyä tulevien päivien aikana. Back
