Euroopan unioni on monikerroksinen poliittinen kokonaisuus, joka on syntynyt ja kasvanut historian saatossa. Vuonna 1957 allekirjoitetusta Rooman sopimuksesta periytyvän organisaation ydintehtäviin kuuluu alueellaan vallitsevan rauhan turvaaminen. Tässä blogikirjoituksessa keskitymme tarkastelemaan Euroopan unionin roolia rauhan ylläpitäjänä.
Euroopan unionin perustamisen syynä oli toisen maailmansodan tuhojen minimoiminen ja sodan toistumisen estäminen. Tuolloin perustetuilla Euroopan yhteisöillä oli selkeä tavoite: maanosan yhtenäistäminen talouden ja politiikan osalta, jotta maanosan valtiot kietoutuisivat yhteen niin tiukasti, ettei sotaa kannattaisi tai voisi syttyä. Perustajavaltiot uskoivat integraation tuovan mukanaan rauhaa, hyvinvointia ja vakautta.
Kuuden alkuperäisen jäsenvaltion joukko on kasvanut vuosikymmenten varrella 27 valtion unioniksi. Kylmän sodan päättymisen jälkeen unioni on nähty tärkeänä mekanismina rauhan, demokratian ja ihmisoikeuksien levittämisessä entisen itäblokin alueella. Vuonna 2012 EU:lle myönnettiin Nobelin rauhanpalkinto tunnustuksena rauhan, sovinnon, demokratian ja ihmisoikeuksien edistämisestä Euroopassa.
Mutta ei unioni ole aina onnistunut tehtävässään. Konfliktit kuten entisen Jugoslavian hajoaminen 1990-luvulla osoittivat, että unioni ei vielä kyennyt estämään tai sitten ratkaisemaan konflikteja omalla mantereellaan. Myös nykyinen tilanne Ukrainassa osoittaa, että EU:n kyky turvata rauha omalla alueellaan ja lähiympäristössä on edelleen haasteellinen.
On siis selvää, että EU on tuonut mukanaan pitkän rauhan kauden, mutta unionin rooli rauhan takaajana ei ole itsestäänselvä. Unionin täytyy jatkuvasti uudistua ja kehittää tapojaan edistää rauhaa ja vakautta jäsenmaissaan ja niiden ulkopuolella.
Yhteenvetona voidaan todeta, että Euroopan unionin rooli rauhan ylläpitäjänä on ollut merkittävä, mutta ei ongelmaton. Rauhanturvaamisen haasteet vaativat jatkuvaa työskentelyä ja kehitystä. Unionin tehtävä on edelleen sama kuin alussa: edistää rauhaa, vakautta ja hyvinvointia mantereellaan. Tämä tehtävä on tärkeä muistaa aina, kun arvioimme ja kehitämme unionin toimia.